Näkökulmat

Partion jäsenmaksu – mitä ja miksi

Partion jäsenmaksu – mitä ja miksi?

Partion jäsenmaksu mielletään usein vain Partiolehdeksi ja vakuutukseksi, mutta tämä on vain murto-osa kokonaisuudesta. Aihe on todella laaja, yritän  avata lyhyesti ja pelkistetysti, mihin kaikkeen tuo 57 euroa menee ja millaisia näkökulmia olisi hyvä huomioida jäsenmaksusta keskusteltaessa.

Jäsenmaksu itsessään koostuu keskusjärjestön (Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry) osuudesta sekä partiopiirin (Etelä-Karjalan Partiolaiset ry) osuudesta. Myös lippukunnat voivat kerätä omia jäsenmaksuja toiminnan mahdollistamiseksi.

Jäsenmaksuluokkia on useampia, riippuen jäsenen iästä sekä onko samassa perheessä useampia partiolaisia. Mikäli jäsenmaksu tekee taloudellisesti tiukkaa, on siitä mahdollista hakea vapautusta.

Kaikkea ei tietenkään kateta yksin jäsenmaksuilla. Erilaiset avustukset sekä oma varainhankinta (keskeisimpänä partiolaisten adventtikalenteri) ovat merkittävässä roolissa.

Jäsenmaksu 57 euroa mahdollistaa keskusjärjestön ja partiopiirien toimesta omalta osaltaan mm:

  • Partion Ikäkausi- ja ohjelmamateriaalin tuottamisen
  • Kursseja ja koulutustilaisuuksia sekä materiaalia niihin
  • Partion viestintä- ja markkinointimateriaalin
  • Partiokäytössä olevien tilojen ja alueiden ylläpidon
  • Jäsenrekisteripalvelut (Kuksa)
    Partion edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteiden ylläpito (valtio, kunnat, seurakunnat, muut järjestöt jne.)
  • Erikokoisia tapahtumia
  • Partioasujen, merkkien ja ansiomerkkijärjestelmien ylläpidon
  • Hallinnon ja partion päätöksentekojärjestelmän ylläpidon
  • Erilaiset hankkeet ja projektit (mm. kansainvälisyys, luonto, tietotekniikka)
  • O365 työtilat työntekijöille ja luottamushenkilöille
  • Avustukset lippukunnille esim. ulkomaanmatkoille
  • Ja Partiolehden (sekä tämän Heimoviestin) ja vakuutuksen
  • Sekä paljon, paljon muuta

Valtaosa edellä mainituista seikoista ei välttämättä ole jatkuvasti esillä tai mielessä viikoittaisissa kokouksissa tai retkillä. Kaikki kuitenkin edesauttavat partiotoiminnan toteuttamista eri tasoilla niin lippukunnissa, partiopiireissä kuin keskusjärjestössäkin. Moni kokonaisuus edellyttää myös jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä nykyajan tarpeita vastaavaksi.

Aika – ihmiset – osaaminen – raha

Kaiken edellä mainitun tuottamiseen ei tänä päivänä riitä enää yksin vapaaehtoisten määrä, aika tai osaaminen. Keskusjärjestöllä ja partiopiireillä on palkattuja työntekijöitä, jotka vastaavat arjen pyörittämisestä partiotoimistoilla sekä vaativimmista ja työläimmistä talouteen, tietotekniikkaan ja viestintään liittyvistä asioista. Meillä Etelä-Karjalassa on yksi palkattu työntekijä (Jaana Hyrkkänen) piiritoimistolla Joutsenossa.

Osa partion tarvitsemista palveluista joudutaan myös ostamaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Huomattavaa on myös, että jäsenten, yhteistoimintaosapuolten (kunnat, seurakunnat, muut tukiyhteisöt) ja viranomaisten vaatimukset yhdistystoiminnalle kasvavat. Enemmän, nopeammin ja useammin ovat arkipäivää myös vapaaehtoistyössä.

Kuitenkin yhä valtaosa partiosta on tehtävissä täysin vapaaehtoisvoimin. Mitä enemmän tekijöitä löytyy omasta takaa, sitä vähemmän kohdistuu paineita jäsenmaksun korottamiselle. Tällä hetkellä piirin jäsenmaksu on Suomen kolmanneksi edullisin. Toivon, että näin on myös tulevaisuudessa.

Turvallisuus

Turvallisuus on myös merkittävä näkökulma. Mikäli esimerkiksi lippukunnan retkellä sattuisi vakava onnettomuus ja jäsenmaksut (osallistujan ja/tai järjestäjien osalta) eivät ole kunnossa on edessä varsin kimurantti tilanne.

Tällöin tilanteeseen liittyy usein lukuisia eri tahoja itse tapahtumiin osallisten lisäksi (huoltajat, partiopiiri, keskusjärjestö, viranomaiset, media) ) sekä erilaiset vastuu- ja vahingonkorvauskysymykset. Tällöin on kaikkien etu, että jäsenmaksuasiat ovat kunnossa kaikilla osapuolilla.

Jäsenmaksu itsessään ei tietenkään estä onnettomuuksia, siihen tarvitaan oikeaa asennetta, tietoja ja taitoja joita saadaan mm. kokemuksen, koulutusten sekä partion omien turvallisuusohjeiden kautta.

Kollektiivinen vastuu taloudesta ja vaihtoehtoisia “ratkaisuja”

Kyse on myös tasavertaisuudesta. Kaikki lippukunnat käyttävät keskusjärjestön ja piirien palveluita joko suoraan tai välillisesti, osa enemmän, osa vähemmän. Tällöin on reilua, että kaikki maksavat jäsenmaksunsa ja kukaan ei kulje vapaamatkustajana mukana.

Toisinaan partiolaisten keskuudessa esitetään ajatus, että jäsenmaksu maksettaisiin mieluummin suoraan kokonaan omalle lippukunnalle ”jolloin raha jäisi 100% oman lippukunnan käyttöön”. Tämä on nopeasti ajateltuna hyvä ja kaunis ajatus, en kiistä. Mutta aavistuksen lyhytnäköinen.

Tällöin jokaisen lippukunnan tulisi kyetä tuottamaan merkittävästi enemmän materiaalia, kursseja ja koulutuksia, viestintää ja yhdistyksen hallintoon liittyviä asioita itsenäisesti. Työmäärä voi hyvin nopeasti yllättää ja vahva epäilykseni on, että partio muuttuisi hyvin nopeasti “Villiksi Länneksi”.

Lopuksi

Partio on yhä varsin edullinen harrastus. Toivon kuitenkin, että kaikki ymmärtävät jäsenmaksun merkityksen partiolle ja ettei kukaan aseta itseään muiden yläpuolelle ajattelemalla, että voi ihan hyvin olla toiminnassa mukana jäsenmaksua maksamatta.

Mikäli toiminnassa ei enää ole aktiivisesti mukana, mutta maksaa jäsenmaksua ”kannatusmielessä” kiitän siitä lämpimästi kaikkia jotka näin tekevät. Tämä edesauttaa monen lapsen ja nuoren harrastamista nyt ja tulevaisuudessa.

Yksityiskohtaisemmin talousasioista kiinnostuneille suosittelen perehtymistä keskusjärjestön ja piirin (mutta myös oman lippukunnan) tilinpäätöksiin. Raha ei kasva puissa, mutta harva asia on tänä päivänä valitettavasti ilmaista.

Kerron mielelläni lisää ja yksityiskohtaisemmin partion jäsenmaksun rakenteesta, keskusjärjestön ja partiopiirien tarjoamista palveluista, päätöksenteosta jäsenmaksuihin liittyen tai mistä tahansa mikä mieleen juolahtaa (Antti Pirinen, antti.pirinen(a)partio.fi / 0400 665 418).

Antoisaa partiokevättä kaikille!
– Antti