Maanantaina 17.5. järjestettiin piirin jäsenille avoin info- ja keskustelutilaisuus käynnissä olevasta henkilöstöorganisaatiouudistuksesta. Jos tuo tilaisuus meni sinulta ohi, tähän tekstiin on koottu ydinkohdat uudistuksesta. Jos uudistus herättää kysymyksiä, piirinjohtaja Heini ja varajohtaja Timo vastaavat mielellään kysymyksiin!

Taustaa ja nykytilanne

Partio-organisaatiosta on pyritty tunnistamaan ja poistamaan päällekkäistä tekemistä ja muita epätehokkuuksia jo vuonna 2015 käynnistetystä selvitystyöstä lähtien. Tämä on ehdottoman järkevää, sillä on meidän kaikkien etu, että yhteisiä resurssejamme hyödynnetään fiksusti ja tehokkaasti. Esimerkkeinä tästä tehostamisesta on mm. keskitetty taloushallinto, jonka piirit ovat voineet ostaa SP:ltä jo useamman vuoden ajan. Vastaavasti muissa hankinnoissa samoin kuin toiminnan suunnittelussa on tehty viime vuosina paljon enemmän yhteistyötä. Yhtenä askeleena tällä muutosten polulla on myös piireille tarjottu mahdollisuus siirtää työntekijät keskusjärjestön palkkalistoille työnantajavelvoitteiden keventämiseksi luottiksilta. Tämän muutoksen E-KP teki kevättalvella 2020.

Maailma myös muuttuu, ja yhtenä trendinä on viime aikoina ollut vapaaehtoistyön luonteen muuttuminen entistä enemmän projektityyppiseen tekemiseen. Ajankäyttö ja sitoutuneisuus ovat muuttuneet, joka korostaa vahvemman toimihenkilötuen merkitystä. Järjestöiltä vaaditaan kaikilta suunnilta lisää ammattimaisuutta, jossa vahva toimihenkilötuki on tärkeää. Ja toki, myös ihmisten toiveet työpaikalta ja työelämältä muuttuvat, ja partion pitää pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen.

Henkilöstökulut ovat suuri menoerä ja kaikista partion piirissä syntyvistä menoista niiden osuus on noin neljännes. Sama suhdeluku pätee myös meillä Etelä-Karjalassa. Niinpä vähintäänkin perusteltua miettiä, miten tuo menoerä voidaan käyttää kaikkein tehokkaimmin.

Mistä on kyse?

Uudessa mallissa kaikki partion parissa työskentelevät toimihenkilöt olisivat keskusjärjestön palkkalistoilla. Piirien toimihenkilöresurssit järjestettäisiin kolmen palvelualueen kautta. Etelä-Karjalan kanssa samalla palvelualueella olisivat ja siis samat työntekijät kanssamme jakaisivat Kymenlaakson Partiopiiri, Järvi-Suomen Partiolaiset sekä Hämeen Partiopiiri. Käytännössä sen sijaan, että käytettävissämme on yksi työntekijä, joka tekee kaikkea, meillä olisi jatkossa käytössämme siivu useamman ammattilaisen työajasta. Tätä voi verrata pizzabuffettiin: miksi valita yksi pepperonipizza, kun voi syödä siivun pepperonia, kinkku-ananasta, tonnikalaa ja ja pesto-mozzarellaa?

Alla oleva kaavio kuvaa nykytilannetta, jossa jokaisella piirillä on omat työntekijänsä ja jokaisessa piirissä tehdään lopulta kuitenkin suurinpiirtein samat asiat.

Seuraava kaavio taas kuvaa sitä, miten palvelualueen työntekijät keskittyvät rajatumpaan tehtäväkenttään, esimerkiksi ohjelma- ja koulutustapahtumien tukeen, mutta hänen kohderyhmäänsä ovat kaikki kyseisen palvelualueen piirit ja niissä ohjelman ja koulutuksen tapahtumia järjestävät luottikset.

Saatat ihmetellä, mikä lippukuntakoordinaattori on, sillä se on meille etelä-karjalaisille vieras rooli. Uuden organisaation myötä pyritään varmistamaan kaikille Suomen lippukunnille tasalaatuinen tuki laadukkaan toiminnan järjestämiseksi. Lippukuntakoordinaattori on työntekijä, joka päätyönään tukee noin 40 lippukuntaa niiden arkipäiväisissä haasteissa ja toiminnan kehittämisessä. Jatkossa jokaisella piirin lippukunnalla olisi siis tukenaan ja apunaan valmentajan työparina lippukuntakoordinaattori! Tarkemmin lippukuntakoordinaattorin tehtävästä voit käydä lukemassa https://www.partio.fi/wp-content/uploads/2021/01/Lippukuntakoordinaattorin-tyonkuva.pdf

Vaikka työntekijöitä jatkossa olisikin useampia, pysyy homma silti selkeänä: lippukunnalle se tärkein kontakti on jatkossa lippukuntakoordinaattori. Piirissä luottiksina toimivat ovat pääsääntöisesti tekemisissä sen oman toiminnanalan työntekijän kanssa, eli heillekin työntekijäkontakteja on pääasiassa vain yksi. Ja käytännössä ne luottikset, jotka ovat tekemisissä useamman työntekijän kanssa, ovat jo niin syvällä partiotekemisessä muutenkin, että oppivat varmasti tuntemaan kaikki tarpeelliset työntekijät!

Jatkossakaan kaikki partiotyöntekijät eivät sijoitu fyysisesti Helsinkiin, eikä palvelualueille olla muodostamassa mitään ”keskustoimistoja”, vaan partiotyö on jatkossa aidosti monipaikkaista ja tehtäviä voi hoitaa joustavasti. Palvelualueen työntekijät tulevat sijoittumaan laajasti palvelualueelle ja mahdollisesti myös sen ulkopuolelle, mutta tulevat kyllä liikkumaan niin, että pääsemme tapaamaan heitä myös kasvotusten.

Mitenkäs ne eurot?

Uudistuksen lähtökohtana on ollut periaate, ettei piireille aiheutuvat henkilöstökustannukset saa nousta nykyiseltä tasolta. Näinpä tämä uudistus on mallia ”samalla rahalla enemmän ja paremmin”.

Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset jaetaan palvelualueella piirien jäsenmäärien suhteessa – samalla periaatteella, kuin työaikakin jakautuu. Työntekijöiden ajankäyttöä seurataan ainakin jokaiselle konsultille tutulla tarkkuudella, jotta työajan kohdentuminen reilusti piirien välillä voidaan varmistaa.

Jos piiri haluaa panostaa esimerkiksi piirileiriin työntekijäpanosta, voidaan tällaisia järjestelyjä tehdä piirin toiveiden mukaisesti.  

Mistä me sitten päätetään jatkossa itse?

Pääperiaatteet päätöksenteossa eivät muutu nykyisestä mihinkään, eikä piirin itsenäisyys tai itsemääräämisoikeus siis ole uhattuna. Piirin vuosikokoukset päättävät hallituksen esityksestä piirin toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, joiden pohjalta määritetään työntekijäresurssien kohdentamista ja painotuksia.

Piirillä on jo nyt keskusjärjestön kanssa yhteistyösopimus, jonka mukaan ostamme työntekijäresurssin piirin käyttöön. Tämän resurssin tarkemmasta ohjaamisesta, saadun palvelun kehittämisestä tai muutostarpeista sovitaan kahdesti vuodessa kokoontuvassa ohjausryhmässä. Ihan vastaava menettely tulee olemaan myös uudessa mallissa.

Uutena toimielimenä tulisi jatkossa olemaan palvelualueen koordinaatioryhmä, joka koostuu kunkin palvelualueelle kuuluvan piirin luottisjohdosta sekä palvelualueen toimihenkilöjohdosta. Tämän ryhmän tehtävänä on sopia yhteisistä askelmerkeistä sen suhteen, miten palvelualueella asioita hoidetaan.

Hyödyt ja haitat

Uudistuksen tärkeimpiä hyötyjä ovat:

  • ”Samalla rahalla parempaa ja enemmän” eli resurssien tehokkaampi käyttö monialaisen ammattilaisryhmän kautta
  • Yhdessä tekeminen, tiiviimpi ideoiden vaihto ja tasalaatuinen tuki niin luottiksille kuin lippukunnillekin mahdollistavat toivottavasti jatkossa entistä laadukkaampaa partiota
  • Riskienhallinnan näkökulmasta olemme selkeästi varmemmilla vesillä, kun emme ole niinsanotusti yhden kortin varassa. Uudessa toimihenkilöorganisaatiossa meidän piirin asioita tuntee useampi työntekijä ja toisaalta organisaatiosta löytyy useampi kunkin alan ammattilainen. Näin asiat saadaan varmasti hoidettua, eikä esimerkiksi vuosiloma tai sairasloma aiheuta samalla tavalla katkoa.
  • Toivottavasti uusi ja isompi työntantajaorganisaatio pystyy paremmin vastaamaan työntekijöiden uratoiveisiin ja työyhteisölle asetettaviin odotuksiin. Tämä luo parempaa pysyvyyttä työntekijöiden keskuudessa ja tekee partiosta houkuttelevamman työpaikan.

Huolina uudistukseen liittyen on nostettu:

  • Yksittäisten piirien taloushaasteet ja mallin kustannuskehitys. Muut piirit eivät ole vastuussa, mikäli toinen piiri ei pystyisikään maksamaan omaa osuuttaan tai joutuisi pienentämään omaa työntekijäpottiaan. Sopeuttamisen vastuu on keskusjärjestöllä. Toki mallissa korostuu tarve huolelliseen talouden suunnitteluun ja hallintaan, mutta tarve toki tälle on ollut olemassa jo niin kauan, kuin piirillä on ollut työntekijä.
  • Ristiriidat tavoitteissa ja painotuksissa SP:n ja piiri(e)n välillä. Lähtökohtaisesti näkökulmaeroista pyritään neuvottelemaan ohjausryhmässä ja SP:n johdon kanssa. Tarvittaessa asiaa voidaan koittaa ratkoa myös partioneuvostossa. Yhteinen näkemys siitä, mikä on partiossa tärkeää, on toki lähtökohtana mallin toiminnalle, ja jos tässä ollaan kovin erimielisiä, syntyy varmasti haasteita muutoinkin. Ja jos näkemyserot kasvavat liian suureksi, sopimus on aina mahdollista irtisanoa. On myös hyvä huomioida, että työnjohto-oikeus on jo nyt delegoitu SP:lle, eli siltä osin tilanne ei meillä muutu.
  • Luottisten ja työntekijöiden yhteistyön toimivuudesta on myös oltu huolissaan. Perusperiaate siitä, mikä on luottisten ja toimihenkilöiden rooli ja yhteistyö, ei muutu. Nyt toimihenkilöitä vain olisi hieman useampi ja he sijaitsevat todennäköisemmin toisella paikkakunnalla. Malli vaatii varmasti paljon valmistelua ensialkuun, jotta työnjako saadaan kirkastettua ja selkeytettyä. Tämä on erityisen tärkeää meillä Etelä-Karjalassa, sillä meillä on perinteisesti tehty luottisvoimin myös monta sellaista asiaa, jotka muualla kuuluvat työntekijälle. Alkuhaasteiden jälkeen tämäkin saadaan varmasti toimimaan.
Miten homma etenee?

Aihetta on valmisteltu tiiviisti vuoden 2020 alusta saakka ja entistä kiivaammin koko alkuvuosi 2021. Mukana on ollut jokainen piiri ja piirihallitus.

Nyt on aika käydä keskustelua aiheesta, johon liittyen myös keskustelutilaisuus järjestettiin. Aiemmin aiheesta on keskusteltu Megasemmassa elokuussa 2020 sekä syyskokouksessa 2020.

Piirihallitus tekee päätöksen uudistukseen lähtemisestä elo-syyskuun aikana. Piirihallitus on suhtautunut uudistukseen positiivisesti ja piirin työntekijä on myös kertonut kannattavansa uudistusta.

Jos ja todennäköisesti kun muutokseen päädytään, on syksy 2021 konkreettisten valmisteluiden aikaa: sopimuspäivitykset, uuden organisaation hiominen loppuun sekä lukemattomat keskustelut piirin luottisten sekä uusien toimihenkilöiden kesken. Uusi malli on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuoden 2022 alusta.  

Muutos on aina jännittävää ja jopa vähän hermostuttavaa, mutta tärkeät asiat ovat. Mallissa on myös vielä joitain ratkaistavia käytännön asioita, mutta myös valtavan paljon potentiaalia. Etsitään ratkaisut vielä avoimiin asioihin ja katsotaan rohkeasti kohti sitä potentiaalia.