Vuodenvaihde tarjosi tullessaan kylmiä retkeilykelejä, joista päästiinkin nauttimaan loppiaisletturetken merkeissä. Elämystä valmisteltiin kuluneella viikolla suksia etsien ja sääennusteita seuraten. Meteorologit tarjosivatkin lupaavaa jännitystä ennustaen vähintäänkin riittävästi pakkasta (yli -15 astetta) ulkona majoittumista varten. Kylmästä säästä ja muutamien vastusteluista huolimatta päätettiin vähintäänkin yrittää selvitä tästäkin koettelemuksesta.
Matkaan suunnattiin perusteellisen varustustarkastuksen jälkeen, jossa mm. etsittiin pipoja ja villasukkia kolon löytötavaralaatikosta. Matka alkoi pienellä kävelyosuudella, joka sekään ei tarjonnut pelkkiä onnistumisia, monojen kanssa liikkuneiden liikkeet huomioon ottaen. Lopulta kuitenkin siirryimme pois liukkailta kujilta ja pääsimme nauttimaan kantavista hangista. Matka taittui edellisvuosiin verrattuna ennätysvauhtia, eikä menomatkalla saatu aikaan muita kuin hyviä hiihtoelämyksiä rinkan tarjoamalla twistillä.
Perillä oli odottamassa pieni kasa edellisiltä reissuilta jääneitä polttopuita, joiden piti toimia maastossa tunnusmerkkinä. Ryhmällä kuitenkin kesti hetki löytää perille, vaikka kohde oli jo aiemmin viikolla tiedusteltu. Onnistuneesta menomatkasta ylpistyneet retkeilijät koittivat virittäytyä leiritunnelmaan ja löysäilyvaihde siirtyi suoraan silmään. Kun juusto- ja suklaapatukat oli syöty sekä kaakaot ja kuumat mehut siemailtu saatiin onnistuneesti liikettä retkeläisiin, ja päästiin aloittamaan leiriytyminen. Tässä kohtaa toiminta olikin jo aika ripeää kololla tehtyjen toimintaohjeiden ansiosta ja niinpä alta aika yksikön oli laavut pystyssä, lumet lapioitu ja nuotio roihuamassa.
Illan kohokohta alkoi häämöttää, jokaiselle oli sahattu istuinpölkyt, polttopuita oli vähintäänkin riittävästi ja tunnelma oli jälleen nousussa. Ilta toi tullessaan hyvää seuraa, vaatteiden palo-ominaisuuksien testailua ja paljon lettuja. Eri variaatiota testattiin niin makeiden, kun suolaistenkin ainesosien osalta. Nuotion lämmöstä nautiskelun jälkeen siirryimme makuupusseihin jännittämään niiden ominaisuuksien paikkansa pitävyyttä.
Aamulla saimmekin todeta, että yö oli ollut luvattua lämpimämpi eikä vakavia paleltumia tai palelemisia ollut havaittavissa. Osalla kuitenkin varusteet jättivät hieman toivomisen varaan ilmatäytteisten makuualustojen tyhjentyessä yöllä. Ensimmäistä makuupussista nousijaa saimmekin hieman odotella, mutta lopulta sellainenkin rohkea löytyi, joka sai muutkin palaamaan talviunilta tähän maailmaan. Lopuksi vielä viimeiset letut ja makkarat naamariin, ja paluumatka takaisin kololle varusteita huoltamaan alkoi.
PS. Yllättävän vähän tuli kalustotappiota ja selvittiin ehjin nahoin.
