Riihitys
Samoajaryhmä Norppa-vartio saapui vähän matkan päähän, jossa he jännittyneinä ilmoittautuivat riihitykseen. He saivat kartat ja videotehtävän, joka tuli suorittaa illan aikana. Videotehtävässä piti toteuttaa riihitysvartioiden esittäytyminen ja kuvata matkan tekoa metsässä, luontohavaintoja ja todistaa osaamista retkeilytaidoissa.
Samoajien kertomus riihityksestä: ”Meidät vietiin pienen pellon kulmaan hiekkateiden risteyskohtaan, jossa meille annettiin vähän ohjeita ja kartat. Meidät jaettiin kahden hengen ryhmiin ja rupesimme suunnistamaan kohti yörastia. Ensin poimimme selviytymisvarusteet matkalta rinkkoihin. Sitten meidän piti löytää kartan avulla noudettava rasti ja jakauduimme etsimään niitä. Gps ei toiminut ja tuli mentyä harhaan. Yksi meistä tippui alas kalliolta ryminällä, mutta ei käynyt kuinkaan.
Kavuttuamme jonkin aikaa Ahmaskarhunmäellä löysimme itsemme yörastille. Kammilla sytytimme nuotion ja jäimme odottamaan ruokatarvikkeita. Johtajien tullessa aloitimme valmistamaan hampurilaisia. Paistoimme pihvit nuotiolla, jonka jälkeen kokosimme hampurilaiset. Niistä tuli ihan ok. Ilta jatkui nuotiolla jutustellen ja laavua pystyttäen. Viimeisen savustuksen jälkeen päädyimme nukkumaan.
Heräsimme tunnin myöhässä, aterioimme pakkipuurot ja lähdimme liikkeelle. Matkalla päivitimme tunnelmia videohaastattelussa. Tunnelma oli hyvä ja reissun opetuksena oli, ettei pelkästään gps:ään kannata luottaa, ja että paperista karttaa kannatta myös välillä vilkuilla. Lopuksi kävelimme noutopaikkaan, josta meidät haettiin, takasin retkipaikalle ja päivä jatkui retkiohjelman mukaisesti.”
Sillä välin retkipaikalla…
Muut retkeläiset valmistivat myös perjantai-iltana hampurilaisia ja osallistuivat iltaohjelmaa. Iltaohjelmassa oli ohjelmassa laulua ja leikkejä. Evoluutioleikki ja sanaleikki, (jossa piti viimeisestä tavusta keksiä samalla tavulla alkava sana) olivat retkeläisten mieleen.
Lauantaina majalla herättiin uneliain tunnelmin puolijoukkueteltasta. Aamupala odotti sisällä valmiina ja sitä siirryttiin sisälle syömään. Yön kipinävuoroihin herääminen oli tuntunut tuskalliselta. Aamulla rakenneltiin tuuletusorret ja samalla harjoiteltiin köytöksiä.
Vähän ennen puoltapäivää kaikki retkeläiset lähtivät matkaan suorittamaan rasteja. Ensimmäisellä rastilla oli vuorossa suunnistusta. Siitä jatkettiin matkaa läheiselle Haukvuoren laavulle valmistamaan lounasta ja testaamaan ensiaputaitoja kalliolta pudonneen tajuttoman potilaan kanssa. Lounaaksi valmistimme nakkiseljankaa, jota sai tuunata oman mielen mukaan suolakurkulla ja smetanalla.
Ruokarastilta matka jatkui toiseksi viimeiselle rastille, jossa testattiin yhteistyötaitoja aistien rajoittamana. Siitä matka jatkui takaisin retkipaikalle, jossa pääsimme ylittämään vuolasta jokea aamulla tehdyn a-pukin avulla. Päivällisen jälkeen juhlittiin retkenjohtajan syntymäpäiviä kakkukahvien merkeissä.
Ilta jatkui saunoen ja lautapelejä pelaillen. Iltapalaksi valmistettiin nakkikääröjä ja aika paljon hedelmäsalaattia. Pitkän päivän jälkeen uni maistui kaikille, eikä kipinävuoroon herääminen tuntunut houkuttavalta vaihtoehdolta kesken unien. Kipinävuorot saatiin kuitenkin jaettua eikä kukaan palellut yöllä.
Sunnuntai
Aamulla nukuttiin hieman suunniteltua pidempään. Retkeläisten kömmittyä ulos teltasta odotti heitä runsas aamupala, jossa oli monenlaista tarjottavaa. Suurin osa retken ruokatarvikkeista saatiin lahjoituksena Joutsenon Piranasta muuten hävikiksi menevistä tavaroista. Aamu jatkui teltan purkamisella ja ulkoleikeillä auringon paisteessa. Lounaan jälkeen retkeläiset lähtivät kotiin.
Kirjoittajat
Juho, Kristiina, Unto, Neea, Joonatan, Saana, Niko, Jesse
